Tamperelainen historioitsija kuntavaaliehdokas Huk Seppo Lehto on ollut aloitteellinen kaikissa itsenäisyyttämme olennaisesti koskevissa asioissa, aluepalautuksista miehittäjä-Ryssän sotarikoksiin, toisin kuin muut ns "poliitikot"

Tamperelainen historioitsija kuntavaaliehdokas Huk Seppo Lehto on ollut aloitteellinen kaikissa itsenäisyyttämme olennaisesti koskevissa asioissa, aluepalautuksista miehittäjä-Ryssän sotarikoksiin, toisin kuin muut ns "poliitikot"

Seppo Lehto tuntee kansainvälistä lakiakin keskimääräistä kaduntallaajaa paremmin, eikä puhuta vain näistä eri puolueloisten valitsemista valtuutetuista ja "kansanedustajista"

Suomi tunnustelee Venäjän yhteistyöhalua

Neuvostopartisaanien siviileihin kohdistamat rikokset saatetaan tutkia

Ohessa otin tuon netin kautta talteen itseäni koskevana uutisena

HARRI NYKÄNEN

2.12.1998 2:00

Siviilien surmaamisiin syyllistyneiden neuvostopartisaanien sotarikoksista Suomessa voidaan käynnistää rikostutkinta. Valtionsyyttäjä Christer Lundströmin mukaan asiaa selvitellään kuitenkin vielä myös Venäjän lainsäädännön kannalta, sillä tutkinta edellyttää maiden välistä yhteistyötä.

Valtakunnansyyttäjävirasto teki asiaa koskevan ratkaisun tamperelaisen Suur-Suomi ry:n puheenjohtajan Seppo Lehdon tutkintapyynnön johdosta. Aiheesta tehtiin myös eduskuntakysely.

LISÄSELVITYKSIÄ

tehdään Venäjälläkin Valtionsyyttäjän tiistaina antamassa ratkaisussa todetaan lyhyesti, että "julkisuudessa olleiden tietojen ja eduskuntakyselyjen johdosta valtakunnansyyttäjänvirastossa selvitetään parhaillaan, voidaanko jatkosodan aikana neuvostoliittolaisten partisaanien väitettyjen rikosten suhteen ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin." Valtionsyyttäjä Lundströmin mukaan varsinaista esitutkintaa ei ole käynnistetty. Hänen mukaansa Venäjällä tehtävillä lisäselvityksillä varmistetaan lähinnä se, ettei asiassa aloiteta turhaa esitutkintaa. Kyse on siis lähinnä siitä, suostuvatko venäläisviranomaiset yhteistyöhön. Tunnusteluja tehdään muun muassa ulkoministeriön välityksellä.

YHTEISTYÖSOPIMUKSET

mahdollistavat asian Christer Lundström kertoo olevansa asiassa pitkälle samoilla linjoilla kuin eduskuntakyselyyn vastannut ulkoministeri Tarja Halonen (sd). Halonen katsoi, että asiaa voitaisiin selvittää Suomen ja Venäjän välisten rikosten tutkintaa koskevien yhteistyösopimusten perusteella.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin 1980 sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa. Sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli ryhtyy toisen pyynnöstä oman lainsäädännön mukaisesti syytetoimenpiteisiin sellaista omaa kansalaistaan vastaan, jota epäillään toisen sopimuspuolen alueella tehdystä rikoksesta.

Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä on voimassa 1994 solmittu sopimus rikosten torjunnasta. Sen mukaan sopimuspuolten viranomaiset antavat virka-apua esimerkiksi syylliseksi epäiltyjen kuulemisessa ja rikokseen liittyvien todistusten hankkimisessa.

HALONEN SELVITYTTI

mahdollisuudet Valtionsyyttäjä Lundströmin mukaan kyse on laajasta asiakokonaisuudesta, jossa joudutaan monipuolisesti tutkimaan, mitkä edellytykset on saattaa sotarikoksista epäillyt partisaanit rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Ulkoministeri Tarja Halonen selvitytti asian oikeudellisia perusteita melko kattavasti kansanedustaja Päivi Räsäsen (krist) tekemää eduskuntakyselyä varten.

Halosen mukaan neuvostopartisaanit sodan aikana tekemät siviilien surmaamiset on arvioitava rikoslain henkirikoksia koskevien säännösten mukaan.

Halonen arvioi, etteivät partisaanien teot todennäköisesti ole oikeudellisesti vanhentuneita, koska niitä "lienee yleensä nykyisenkin lainsäädännön mukaan arvioitava murhina". Lisäksi Halonen huomauttaa, että Haagin IV sopimuksen määräykset olivat voimassa ns. tapaoikeutena jatkosodan aikana, riippumatta siitä, olivatko osapuolet liittyneet sopimukseen.

PARTISAANIT SURMASIVAT

parisataa siviiliä Halonen muistuttaa, ettei Suomen ja Venäjän välillä ole kahdenkeskistä luovutussopimusta, eikä Venäjä ole liittynyt rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen.

"Näin ollen se, olisiko Venäjä velvollinen luovuttamaan rikoksesta epäillyn, määräytyisi pelkästään Venäjän oman lainsäädännön perusteella", Halonen sanoo.

Neuvostopartisaanit surmasivat rajaseudun pikkukylissä sodan aikana parisataa suomalaissiviiliä, joukossa naisia ja lapsia.

Partisaanien sotarikoksista on runsaasti tietoa ja niistä on julkaistu myös useita kirjoja. Uhrien muistomerkkejä on viime vuosina noussut rajaseudun kyliin. Keskustelu vauhdittui taas alkusyksystä, kun aiheesta esitettiin tv-dokumentti.